Supikoira, Marderhund (Nyctereutes procyonoides). Photo: V. Peltoniemi
Suomessa tavataan säännöllisesti 60 nisäkäslajia, joista vain kaksi kolmasosaa esiintyy Saksan liittotasavallassa. Erilaisen eläimistön vuoksi oikeiden saksankielisten nimitysten löytäminen kääntäessä voi olla ongelmallista – varsinkin kun yleiskielisiin sanakirjoihin nisäkkäiden nimityksiä ei yleensä ole sisällytetty. Tutkielmani tarkastelee näiden 60 Suomessa säännöllisesti esiintyvän nisäkäslajin saksankielistä nimitystä terminologisesti. Materiaaliksi on rajattu yhteensä 61 nimitystä.
Työn teoriaosa esittelee eläintieteen ja terminologian perusteita ja selventää sekä eläintieteen käsitteitä ”taksonomia”, ”systematiikka” ja ”binaarinen nimistö” että terminologian käsitteitä ”käsitepiirre”, ”satelliittimalli” ja ”looginen käsitejärjestelmä”. Tutkimusaineiston perus-, laina- ja yhdyssanoihin sekä sanaliittoihin jakamisen jälkeen tarkastellaan nimitysten osien olennaispiirteitä sekä niiden perusteltavuutta.
Tutkimustulosten mukaan lähes puolet nisäkäslajien saksankielisistä nimityksistä on kaksiosaisia yhdyssanoja ja yli neljännes kolmiosaisia. Yleisin nimityksissä esiintyvä sanaluokka on substantiivi. Nimitysten pituus vaihtelee perussanoista aina adjektiiviattribuutista ja kolmiosaisesta yhdyssanasta muodostettuihin sanaliittoihin. Käsitepiirreanalyysin perusteella olennaispiirteiden voidaan todeta viittaavan nisäkäslajien sisäisiin piirteisiin yli kolmanneksessa nimitysten osista. Käsitepiirteitä ei voida kuitenkaan luokitella yksiselitteisesti, koska eläimet ilmaisevat sisäisiin käsitepiirteisiin kuuluvaa käyttäytymistään myös ulkoisten käsitepiirteiden, esim. elinympäristön, kautta. Usein käsitteen olennaispiirre ei ole enää tunnistettavissa nimityksestä, joten sen merkitys ja alkuperä jäävät epäselviksi. Osa näistä on kuitenkin perusteltavissa etymologisesti. Suurin osa nimityksistä on perusteltavissa morfologisesti, pieni joukko myös semanttisesti.
Tutkielmani sisältää liitteenä myös sille asetetun käytännön tavoitteen: suomi-saksa-latina -sanaston Suomessa vakituisesti tavattavien nisäkäslajien nimityksistä.
Schlüsselwörter: Tiername, logisches Begriffssystem, Ordnungsmerkmal, Motivation
Quelle:
Koskela, P. (2002). Die deutschen Benennungen der in Finnland vorkommenden Säugetierarten terminologisch betrachtet. Magisterarbeit. Universität Vaasa. Unpubliziert.
