Einige Begriffe im Bereich der Benennung der Tiere terminologisch betrachtet

Abstract: http://lipas.uwasa.fi/hut/vakki/symposium2009/Abstracts_2009_online.pdf

Das finnische Nomenklaturkomitee für Säugetiernamen hat im August seinen Vorschlag für finnische Namen aller 4 629 Säugetierarten der Welt veröffentlicht. Eines der Hauptziele des Projekts war, irreführende Säugetiernamen gemäß des heutigen Wissens zu korrigieren. Außerdem hat das Nomenklaturkomitee etwa 3 500 Säugetierarten benannt, die bisher keine finnischen Namen hatten. (Henttonen/Koivisto/Lahti/Lokki/Nummi/Pankakoski/Valste 2008.)

Die Nomenklaturen werden nach den Internationalen Nomenklatur-Regeln verfasst, die zur Systematik und Taxonomie gehören (Hentschel/Wagner 2004). In diesem Beitrag werden einige zentrale Begriffe der Namengebung, d. h. der Benennung der Tiere terminologisch, vor allem mit Hilfe der terminologischen Begriffsanalyse untersucht. Unter Begriffsanalyse versteht man die Erklärung der Inhalte, d. h. der Merkmale, der Begriffe eines Untersuchungsmaterials und ihrer Beziehungen zueinander, d. h. der Begriffssysteme (Nuopponen 2003).

Das Ziel des Beitrages ist es, einige von den wichtigsten Begriffen des Bereichs der Benennung der Tiere zu analysieren. Die Analyse wird auch mit einigen Beispielen für finnische Säugetiernamen veranschaulicht.

Damhirsch (Dama dama). Photo: V. Peltoniemi

Finnische Zusammenfassung:

Suomen nisäkäsnimistötoimikunta julkisti elokuussa 2008 ehdotuksensa maailman kaikkien nisäkkäiden suomenkielisiksi nimiksi. Eläintieteen nimistöt kuuluvat systematiikan ja taksonomian alaan.

Tämän artikkelin tavoitteena on kuvata joitakin tärkeimpiä, eläinten nimittämiseen liittyviä systematiikan ja taksonomian alan teoreettisia käsitteitä terminologiaopin keinoin. Artikkeli liittyy lisensiaatintutkimukseeni, jossa käsiteanalyysia käytetään systematiikan ja taksonomian keskeisimpien käsitteiden analysointiin ja se sisältää osan käsitteiden Nomenklatur, zoologische Nomenklatur, binominale Nomenklatur, wissenschaftlicher Name, Taxon ja Kategorienstufe käsitepiirteiden ja -suhteiden analyysista. Artikkeli sisältää esimerkkejä myös uusista suomenkielisistä nisäkäsnimistä.

Tutkimustulosten mukaan tutkittujen käsitteiden käsitepiirteet ja -suhteet ovat hyvin monimutkaisia ja osa määritelmistä tuntuu olevan keskenään ristiriitaisia. Käsitepiirteiden ja -suhteiden selvittäminen onnistuu tarkan käsiteanalyysin avulla.

Schlüsselwörter: Terminologielehre, Begriffsanalyse, Benennung der Tiere, Nomenklatur, Säugetiername

Inhalt:

1 Einleitung
2 Ziel und Material
3 Methode und Aufbau
4 Terminologische Analyse einiger zentraler Begriffe im Bereich der Benennung der Tiere
4.1 Die Begriffe Nomenklatur, zoologische Nomenklatur, binäre bzw. binominale Nomenklatur und wissenschaftlicher Name
4.2 Der Begriff Taxon bzw. taxonomische Einheit
4.3 Der Begriff Kategorienstufe bzw. Rangstufe bzw. Kategorie
5 Zusammenfassung

Zum Artikel in elektronischer Form

Quelle:
Peltoniemi, P. (2009). Einige Begriffe im Bereich der Benennung der Tiere terminologisch betrachtet. In: Enell-Nilsson, M./Nissilä, N. (Hrsg.). Übersetzungstheorie, Fachsprachen und Mehrsprachigkeit. Publikationen der Studiengruppe für Übersetzungstheorie, Fachsprachenforschung und Mehrsprachigkeit an der Universität Vaasa. Nr. 36. Vaasa: Universität Vaasa, 320-331.

Die deutschen Benennungen der in Finnland vorkommenden Säugetierarten terminologisch betrachtet

Finnische Zusammenfassung: http://www.tritonia.fi/fi/kokoelmat/gradu_nayta.php?id=188

Supikoira, Marderhund (Nyctereutes procyonoides). Photo: V. Peltoniemi

Suomessa tavataan säännöllisesti 60 nisäkäslajia, joista vain kaksi kolmasosaa esiintyy Saksan liittotasavallassa. Erilaisen eläimistön vuoksi oikeiden saksankielisten nimitysten löytäminen kääntäessä voi olla ongelmallista – varsinkin kun yleiskielisiin sanakirjoihin nisäkkäiden nimityksiä ei yleensä ole sisällytetty. Tutkielmani tarkastelee näiden 60 Suomessa säännöllisesti esiintyvän nisäkäslajin saksankielistä nimitystä terminologisesti. Materiaaliksi on rajattu yhteensä 61 nimitystä.

Työn teoriaosa esittelee eläintieteen ja terminologian perusteita ja selventää sekä eläintieteen käsitteitä ”taksonomia”, ”systematiikka” ja ”binaarinen nimistö” että terminologian käsitteitä ”käsitepiirre”, ”satelliittimalli” ja ”looginen käsitejärjestelmä”. Tutkimusaineiston perus-, laina- ja yhdyssanoihin sekä sanaliittoihin jakamisen jälkeen tarkastellaan nimitysten osien olennaispiirteitä sekä niiden perusteltavuutta.

Tutkimustulosten mukaan lähes puolet nisäkäslajien saksankielisistä nimityksistä on kaksiosaisia yhdyssanoja ja yli neljännes kolmiosaisia. Yleisin nimityksissä esiintyvä sanaluokka on substantiivi. Nimitysten pituus vaihtelee perussanoista aina adjektiiviattribuutista ja kolmiosaisesta yhdyssanasta muodostettuihin sanaliittoihin. Käsitepiirreanalyysin perusteella olennaispiirteiden voidaan todeta viittaavan nisäkäslajien sisäisiin piirteisiin yli kolmanneksessa nimitysten osista. Käsitepiirteitä ei voida kuitenkaan luokitella yksiselitteisesti, koska eläimet ilmaisevat sisäisiin käsitepiirteisiin kuuluvaa käyttäytymistään myös ulkoisten käsitepiirteiden, esim. elinympäristön, kautta. Usein käsitteen olennaispiirre ei ole enää tunnistettavissa nimityksestä, joten sen merkitys ja alkuperä jäävät epäselviksi. Osa näistä on kuitenkin perusteltavissa etymologisesti. Suurin osa nimityksistä on perusteltavissa morfologisesti, pieni joukko myös semanttisesti.

Tutkielmani sisältää liitteenä myös sille asetetun käytännön tavoitteen: suomi-saksa-latina -sanaston Suomessa vakituisesti tavattavien nisäkäslajien nimityksistä.

Schlüsselwörter: Tiername, logisches Begriffssystem, Ordnungsmerkmal, Motivation

Quelle:
Koskela, P. (2002). Die deutschen Benennungen der in Finnland vorkommenden Säugetierarten terminologisch betrachtet. Magisterarbeit. Universität Vaasa. Unpubliziert.