Imetystä, rintaruokintaa vai täysimetystä? Käsitteet sekaisin imetysuutisoinnissa

Abstrakti: http://lipas.uwasa.fi/hut/vakki/symposium2011/abstraktivihko_25012011.pdf (poistettu)

Keväällä 2008 lehdistö uutisoi näyttävästi – ja virheellisesti – väitöstutkimuksen, joka oli tehty täysimetyksen vaikutuksesta allergioihin (Pesonen 2008). Uutisten mukaan ”pitkä imetys ei anna suojaa allergioilta” (ks. esim. Pohjolan Sanomat 2008) tai ”yli puoli vuotta jatkunut rintaruokinta voi altistaa lasta allergialle” (Kaleva 2008). Väitöstutkimus tuloksineen ei kuitenkaan näitä otsikoita tue, vaan sen mukaan ”[…] yksinomaisen rintaruokinnan pitkittäminen yli nykyisten suositusten mukaisen kuuden kuukauden iän ei tehosta sen allergiaoireilta suojaavaa vaikutusta. Yhdeksän kuukauden ikään jatkettuun yksinomaiseen rintaruokintaan saattaa jopa liittyä lapsuusiän atooppisen ihottuman ja ruokayliherkkyysoireiden lisääntymisen riski” (Pesonen 2008).

Tutkimuseettisen neuvottelukunnan (2004) mukaan hyvään tieteelliseen käytäntöön kuuluu se, että tutkimuksen teon ja tallentamisen ohella myös tieteelliset asiantuntijat esittävät tutkimuksen tulokset rehellisesti, huolellisesti ja tarkasti. Tämän tarkkuuden soisi säilyvän myös tutkimustuloksia popularisoitaessa.

Tarkka. Kuva: P. Peltoniemi

Mitä kyseisen väitöstutkimuksen uutisoinnissa siis tapahtui? Esitykseni tavoitteena on avata imetyksen keskeisimpiä käsitteitä ja termejä terminologisen käsiteanalyysin keinoin eli kuvaamalla tähän kokonaisuuteen kuuluvat käsitteet keskinäisine suhteineen (Suonuuti 1999). Tutkimusaineisto on peräisin Internetissä keväällä 2008 julkaistuista uutisista. Jätän analyysin ulkopuolelle semanttiset kysymykset, kuten ilmaisujen ”yli puoli vuotta” ja ”ei suojaa” käyttämisen ilmaisujen ”yli yhdeksän kuukautta” ja ”ei tehosta suojaa” sijaan.

Summary:

The purpose of this paper is to analyse some central concepts and terms of breastfeeding in Finnish. They are imetys, täysimetys and osittaisimetys as well as "täysimetys", "rintaruokinta" and "imetys". The article describes how news on a doctoral dissertation about the influence of exclusive breastfeeding on allergic symptoms were released in Finnish media in spring 2008. The research material consists of 27 news in Internet on the topic. In this paper, the central concepts and terms of breastfeeding are analysed by means of terminological concept analysis, i. e. by satellite systems and concept diagrams. The analysis shows that the media had problems not only on the concept level, but also on the term level. In addition to this, misunderstood concepts and terms tend to reflect on other news on breastfeeding, too.

Sisältö:

1 Johdanto
2 Tavoite ja tutkimusmenetelmä
3 Tutkimusaineisto
4 Terminologinen analyysi
4.1 Käsitteet täysimetys, imetys ja osittaisimetys
4.2 Termit "täysimetys", "rintaruokinta" ja "imetys"
5 Yhteenveto
6 Lopuksi

Kokotekstiin sähköisessä julkaisussa

Lähteet:

Kaleva (2008). Yli puoli vuotta jatkunut rintaruokinta voi altistaa lasta allergialle. [lainattu 7.4.2008.] Saatavana: http://www.kaleva.fi/plus/juttu721612_page0.htm .

Pesonen, Maria (2008). Early life determinants of atopy: A 20-year prospective follow-up study on unselected, healthy newborns. Helsingin yliopisto. [lainattu 8.5.2011.] Saatavana: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-10-4596-7 .

Pohjolan Sanomat (2008). Pitkä imetys ei anna suojaa allergioilta. [lainattu 10.4.2008.] Saatavana: http://www.pohjolansanomat.fi/pikauutiset/kotimaa/78350.shtml .

Suonuuti, Heidi (1999). Käsiteanalyysi työmenetelmänä. Teoksessa: Kuhmonen, Kaisa (toim.). Toimikunnista termitalkoisiin. Helsinki: Tekniikan Sanastokeskus, 29.

Tutkimuseettinen neuvottelukunta (2004). Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausten käsitteleminen. 2. painos. Helsinki: Edita Prima Oy. [lainattu 8.5.2011.] Saatavana: http://www.tenk.fi/JulkaisutjaOhjeet/htkfi.pdf .

Päivitetty 28.08.2012.

Zur Vagheit der wissenschaftlichen Begriffe -

Am Beispiel einiger zentraler Begriffe der Systematik und Taxonomie

Abstract: http://www.uta.fi/laitokset/kielet/saksa/Alle_abstracts.pdf

Die wissenschaftlichen Begriffe beziehen sich oft auf abstrakte Objekte, wie auf Prinzipien, Werkzeuge oder Forschungsobjekte eines Fachgebiets. Sie werden häufig unterschiedlich in verschiedenen Sprachen, und sogar innerhalb derselben Sprache oder desselben Fachgebiets verstanden und benutzt. Dies kann Probleme mit sich auch in der fachlichen Kommunikation bringen. Die wissenschaftlichen Begriffe können jedoch nicht endgültig definiert werden, weil die Wissenschaft und ihre Begriffe einen offenen Charakter haben, d. h. sie müssen erweiterbar sein (Niiniluoto 1997) - trotzdem sollte die fachliche Kommunikation störungsfrei funktionieren.

Vagheit. Photo: P. Peltoniemi

In diesem Beitrag werden einige zentrale Begriffe der Systematik und Taxonomie untersucht, die auf abstrakte Gegenstände hinweisen. Das Ziel des Beitrags ist es, diese Begriffe und dadurch die Vagheit der wissenschaftlichen Begriffe zu beschreiben. Unter Vagheit wird hier ein unklarer Begriffsinhalt (Intension) eines Begriffs bzw. eine unklare inhaltliche Trennung zwischen Begriffen verstanden.

Als Untersuchungsmaterial dienen deutsche Definitionen, Erklärungen und Beschreibungen einiger Begriffe aus dem Wörterbuch der Zoologie (Hentschel/Wagner 2004). Die Analyse wird mit Hilfe der terminologischen Begriffsanalyse durchgeführt. Unter Begriffsanalyse wird die Erklärung und die Beschreibung der Inhalte, also der Merkmale der Begriffe und ihrer Beziehungen zueinander verstanden (Suonuuti 1999; Nuopponen 2003).

Zusammenfassung:

Das Ziel des Beitrags ist es, die Vagheit der wissenschaftlichen Begriffe anhand einiger zentraler Begriffe der Systematik und Taxonomie zu beschreiben. Die wissenschaftlichen Begriffe beziehen sich z. B. auf Ergebnisse, Teilgebiete oder Forschungsobjekte eines Fachgebiets. Sie werden häufig sogar innerhalb eines Fachgebiets unterschiedlich verstanden. Bei der terminologischen Begriffsanalyse zeigt sich, dass die Vagheit gleichzeitig zwei oder mehrere Begriffe betreffen kann. Außerdem kann sie für solche Begriffe gelten, die von Fachleuten als identisch angesehen werden.

Inhalt:

1 Einleitung
1.1 Ziel
1.2 Material
1.3 Methode
2 Vagheit einiger zentraler Begriffe der Systematik und Taxonomie
2.1 Die Begriffe Systematik und Taxonomie
2.2 Der Begriff Klassifikation
2.3 Die Begriffe Organismus und Lebewesen
3 Zusammenfassung
4 Literaturverzeichnis

Terminologista käsiteanalyysia kehon kuuntelusta

Abstrakti:  http://lipas.uwasa.fi/hut/vakki/symposium2010/abstracts.pdf

Kehotietoisuuden (body awareness) ja sitä kautta myös kehon kuuntelun käsite on tuttu itämaisesta ajattelusta, esim. taijissa ja joogassa. Kehotietoisuus on osa tietoisuustaitoja (mindfulness). (Klemola 2004.) Kehon kuuntelu on laajasti ottaen kehotietoisuutta ja se saa sijaa myös huippu-urheilussa ja urheiluvalmennuksessa. Suppeammin määriteltynä kehon kuuntelu on tietoista huomion suuntaamista kehon sisäisiin tuntemuksiin. Se perustuu kehon sisäisten aistien, kuten liike- ja asentoaistien tuottaman tiedon tulkitsemiseen tajunnan tasolla ymmärrettäväksi kokonaisuudeksi eli koetuksi kehon tunteeksi. (Vapa 2010.)

Kuuntele. Kuva: P. Peltoniemi

Esitykseni tavoitteena on avata käsitettä kehon kuuntelu terminologiaoppiin pohjautuvan käsiteanalyysin keinoin. Terminologisen käsiteanalyysin graafisista esitysmuodoista tukeudun satelliittimalliin. Se on eräänlainen käsitekartta, jossa tärkein tai keskeisin käsite sijoitetaan kuvion keskelle ja siihen läheisesti liittyvät käsitteet sen ympärille (Nuopponen 1998; 2000). Satelliittimallin avulla tutkittavasta käsitteistöstä voidaan saada kohtuullisen nopeasti yleiskuva.

Muodostan esityksessäni tästä urheilun ja liikunnan kieleen kuuluvasta käsitteestä kehon kuuntelu kokonaiskuvaa luovan satelliittimallin useiden suppeampien satelliittimallien pohjalta. Esitykseni tutkimusaineisto on peräisin tänä vuonna valmistuneesta liikunnan filosofian alaan kuuluvasta pro gradu -tutkimuksesta, jonka aiheena on kehon kuuntelu urheiluvalmennuksessa (Vapa 2010).

Summary:

The purpose of this paper is to study the concept of "kehon kuuntelu" ('listening of the body') by means of terminological concept analysis, especially satellite system. The concept analysed belongs to the framework of body awareness and, therefore, to the eastern tradition. The research material originates from a Master's Thesis in sports philosophy. The analysis shows that the research material includes action concept relations, causal concept relations as well as temporal concept relations. In addition to this, the analysis suggests that it is impossible to describe a concept by means of terminological concept analysis only. In this, Merleau-Ponty's monistic conception of man, i. e. the embodiment and the experiences of man, could also be helpful.

Sisältö:

1 Johdanto
2 Tavoite ja tutkimusmenetelmä
3 Tutkimusaineisto
4 Terminologinen analyysi käsitteestä kehon kuuntelu
4.1 Kehon kuuntelun tyypit
4.2 Kehon kuuntelun harjoituksen osat
4.3 Kehon kuuntelun ja kehon kuuntelun harjoittelun kohteet ja tekijä
4.4 Kehon kuuntelun välineet ja menetelmät
4.5 Kehon kuuntelun edellytykset ja esteet
4.6 Kehon kuuntelun tavoitteet ja syyt sekä tulokset ja seuraukset
5 Yhteenveto: kehon kuuntelun prosessi
6 Lopuksi

Kokotekstiin sähköisessä julkaisussa

Lähteet:

Klemola, Timo (1989). Mitä on liikunnan filosofia. Teoksessa: Filosofisia tutkimuksia Tampereen yliopistosta, 54–73. Vol II. Tampere. [lainattu 16.9.2010]. Saatavana: http://kotisivukone.fi/files/finevision.kotisivukone.com/tiedostot/mita_on_liikunnanfilosofia.pdf .

Klemola, Timo (2002). Kehontietoisuuden harjoittaminen: taiji, yi quan ja seisomisen taito. Fysioterapia 6/2002, 4–9. [lainattu 16.9.2010]. Saatavana: http://kotisivukone.fi/files/finevision.kotisivukone.com/tiedostot/kehotietoisuuden_harjoittaminen.pdf .

Klemola, Timo (2004). Taidon filosofia – filosofin taito. Tampere: Taju.

Kutila, Eveliina (2006). Luomuliikunnan lähettiläs. Julkaisussa: Lapin diili 3/2006, 6–9. [lainattu 16.9.2010]. Saatavana: http://kotisivukone.fi/files/matkalehti.kotisivukone.com/lapindiili/diili306.pdf .

Nuopponen, Anita (1994). Begreppssystem för terminologisk analys. Acta Wasaensia. No 38 Språkvetenskap 5. Vasa: Universitas Wasaensis.

Nuopponen, Anita (1998). Begriffsbeziehungen und Begriffssysteme. Teoksessa: Terminologie unter der Lupe, 164–185. Toim. Christer, Laurén & Heribert Picht. Vienna: TermNet, Internat. Network for Terminology.

Nuopponen, Anita (2000). Satelliter och system att integrera begreppssystem i terminologiarbetet. Teoksessa: I terminologins tjänst, 128–145. Toim. Anita Nuopponen, Bertha Toft & Johan Myking. Vaasan yliopiston julkaisuja. Selvityksiä ja raportteja 59. Vaasa: Vaasan yliopisto.

Nuopponen, Anita (2006). A model for structuring concept systems of activity. Teoksessa: Terminology, Standardization and Technology Transfer, 83–92. Toim. Yuli Wang, Ye Wang & Ye Tian. Beijing: Encyclopedia of China Publishing House.

Nuopponen, Anita (2008). Causal Concept Systems. Teoksessa: Managing Ontologies and Lexical Resources, 123–136. Toim. Nistrup Madsen, Bodil & Erdman Thomsen, Hanne. TKE 2008, 8th International Conference on Terminology and Knowledge Engineering, Copenhagen, Denmark. Institut for Internationale Sprogstudier og Vidensteknologi (ISV).

Nuopponen, Anita (2009). Käsiteanalyysia käsiteanalyysista – kohti systemaattista käsiteanalyysia. Teoksessa: Käännösteoria, ammattikielet ja monikielisyys, 308–319. Toim. Mona Enell-Nilsson & Niina Nissilä. Vaasan yliopiston käännösteorian, ammattikielten ja monikielisyyden tutkijaryhmän julkaisut. N:o 36. Vaasa: Vaasan yliopisto.

Parviainen, Jaana (1995). Taideteoksen kehollisuus. Kehollisuuden ja tanssiteoksen olemuksesta. Julkaisussa: niin & näin 4/1995: 33–37. [lainattu 16.9.2010] Saatavana: http://www.netn.fi/495/netn_495_parvi.html .

Vapa, Marko (2010). Kehon kuuntelun merkitys urheiluvalmennuksessa. Pro gradu -tutkimus. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. [lainattu 16.9.2010] Saatavana: http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-201006242157 .

Einige Begriffe im Bereich der Benennung der Tiere terminologisch betrachtet

Abstract: http://lipas.uwasa.fi/hut/vakki/symposium2009/Abstracts_2009_online.pdf

Das finnische Nomenklaturkomitee für Säugetiernamen hat im August seinen Vorschlag für finnische Namen aller 4 629 Säugetierarten der Welt veröffentlicht. Eines der Hauptziele des Projekts war, irreführende Säugetiernamen gemäß des heutigen Wissens zu korrigieren. Außerdem hat das Nomenklaturkomitee etwa 3 500 Säugetierarten benannt, die bisher keine finnischen Namen hatten. (Henttonen/Koivisto/Lahti/Lokki/Nummi/Pankakoski/Valste 2008.)

Die Nomenklaturen werden nach den Internationalen Nomenklatur-Regeln verfasst, die zur Systematik und Taxonomie gehören (Hentschel/Wagner 2004). In diesem Beitrag werden einige zentrale Begriffe der Namengebung, d. h. der Benennung der Tiere terminologisch, vor allem mit Hilfe der terminologischen Begriffsanalyse untersucht. Unter Begriffsanalyse versteht man die Erklärung der Inhalte, d. h. der Merkmale, der Begriffe eines Untersuchungsmaterials und ihrer Beziehungen zueinander, d. h. der Begriffssysteme (Nuopponen 2003).

Das Ziel des Beitrages ist es, einige von den wichtigsten Begriffen des Bereichs der Benennung der Tiere zu analysieren. Die Analyse wird auch mit einigen Beispielen für finnische Säugetiernamen veranschaulicht.

Damhirsch (Dama dama). Photo: V. Peltoniemi

Finnische Zusammenfassung:

Suomen nisäkäsnimistötoimikunta julkisti elokuussa 2008 ehdotuksensa maailman kaikkien nisäkkäiden suomenkielisiksi nimiksi. Eläintieteen nimistöt kuuluvat systematiikan ja taksonomian alaan.

Tämän artikkelin tavoitteena on kuvata joitakin tärkeimpiä, eläinten nimittämiseen liittyviä systematiikan ja taksonomian alan teoreettisia käsitteitä terminologiaopin keinoin. Artikkeli liittyy lisensiaatintutkimukseeni, jossa käsiteanalyysia käytetään systematiikan ja taksonomian keskeisimpien käsitteiden analysointiin ja se sisältää osan käsitteiden Nomenklatur, zoologische Nomenklatur, binominale Nomenklatur, wissenschaftlicher Name, Taxon ja Kategorienstufe käsitepiirteiden ja -suhteiden analyysista. Artikkeli sisältää esimerkkejä myös uusista suomenkielisistä nisäkäsnimistä.

Tutkimustulosten mukaan tutkittujen käsitteiden käsitepiirteet ja -suhteet ovat hyvin monimutkaisia ja osa määritelmistä tuntuu olevan keskenään ristiriitaisia. Käsitepiirteiden ja -suhteiden selvittäminen onnistuu tarkan käsiteanalyysin avulla.

Schlüsselwörter: Terminologielehre, Begriffsanalyse, Benennung der Tiere, Nomenklatur, Säugetiername

Inhalt:

1 Einleitung
2 Ziel und Material
3 Methode und Aufbau
4 Terminologische Analyse einiger zentraler Begriffe im Bereich der Benennung der Tiere
4.1 Die Begriffe Nomenklatur, zoologische Nomenklatur, binäre bzw. binominale Nomenklatur und wissenschaftlicher Name
4.2 Der Begriff Taxon bzw. taxonomische Einheit
4.3 Der Begriff Kategorienstufe bzw. Rangstufe bzw. Kategorie
5 Zusammenfassung

Zum Artikel in elektronischer Form

Quelle:
Peltoniemi, P. (2009). Einige Begriffe im Bereich der Benennung der Tiere terminologisch betrachtet. In: Enell-Nilsson, M./Nissilä, N. (Hrsg.). Übersetzungstheorie, Fachsprachen und Mehrsprachigkeit. Publikationen der Studiengruppe für Übersetzungstheorie, Fachsprachenforschung und Mehrsprachigkeit an der Universität Vaasa. Nr. 36. Vaasa: Universität Vaasa, 320-331.

Zur Vielfalt der Begriffe der Systematik und Taxonomie:

Am Beispiel einiger zentraler Begriffe

Abstract: http://lipas.uwasa.fi/hut/vakki/symposium2008/abslist.html#pel

In der Biologie ist Systematik die Wissenschaft der Vielfalt (Mayr 2000). Simpson (1961) versteht nämlich die Systematik als wissenschaftliche Erforschung der Arten und der Vielfalt der Organismen sowie aller Beziehungen zwischen ihnen. Weiter ist nach Simpon (1961) die Taxonomie die theoretische Erforschung der Klassifikation, ihrer Grundlagen, Prinzipien, Verfahrensweisen und Regeln.

In diesem Beitrag werden einige zentrale Begriffe der Systematik und Taxonomie mit den Methoden der Terminologielehre analysiert. Die Analyse beginnt mit der Begriffsextraktion, d. h. mit dem Sammeln von Begriffen mit ihren Definitionen, Beschreibungen oder Erklärungen aus den Quellen (vgl. Nuopponen 2000; 2004). Nach der Begriffsextraktion folgt die Begriffsanalyse, d. h. die Erklärung der Inhalte der Begriffe des Untersuchungsmaterials und ihrer Beziehungen zueinander (vgl. Nuopponen 2003).

Durch die Beschreibung der Begriffe der Systematik und Taxonomie wird versucht, die Begriffsanalyse für die Beschreibung von Begriffen der Wissenschaftssprache weiterzuentwickeln. Die Analyse wird durch einige Beispiele aus dem Untersuchungsmaterial meiner geplanten Lizentiatenarbeit veranschaulicht.

Finnische Zusammenfassung:

Eliöiden monimuotoisuutta eli biodiversiteettia tutkii systematiikka ja eliöitä kuvaa, nimittää ja luokittelee taksonomia, kun taas käsitteiden moninaisuutta tutkii terminologiaoppi. Tässä artikkelissa kuvataan biologian alaan kuuluvan systematiikan ja taksonomian käsitteitä terminologiaopin keinoin.

Artikkeli liittyy lisensiaatintutkimukseeni ja sen tavoitteena on kehittää käsiteanalyysia edelleen tieteenkielen käsitteiden kuvaukseen sopivaksi. Tieteenkielen käsitteet viittaavat usein abstrakteihin tarkastelun kohteisiin, kuten tutkimuskohteisiin tai -tuloksiin, ja ne vaihtelevat tutkijalta toiselle jopa saman kielen tai saman erikoisalan sisällä.

Artikkeli sisältää osan käsitteiden Organismus, organismi; Lebewesen, eliö ja Individuum, yksilö käsitepiirteiden analyysista. Tutkimustulosten mukaan käsitepiirrematriisi soveltuu myös tieteellisten käsitteiden käsitesisältöjen vertailuun. Lisäksi käsitepiirteitä voidaan analysoida satelliittimallin avulla, vaikka sitä on käytetty tähän mennessä käsitesuhteiden analysointiin.

Schlüsselwörter: Terminologielehre, Begriffsanalyse, Systematik, Taxonomie

Inhalt:

1 Einleitung
2 Ziel und Aufbau
3 Untersuchungsmaterial: zentrale Begriffe der Systematik und Taxonomie
4 Untersuchungsmethode: Begriffsanalyse
5 Terminologische Analyse einiger zentraler Begriffe der Systematik und Taxonomie
5.1 Die Begriffe Organismus bzw. organismi und Lebewesen bzw. eliö
5.2 Die Begriffe Individuum bzw. yksilö
6 Zusammenfassung

Quelle:
Peltoniemi, P. (2008). Zur Vielfalt der Begriffe der Systematik und Taxonomie: Am Beispiel einiger zentraler Begriffe. In: Enell-Nilsson, M./Männikkö T. Übersetzungstheorie, Fachsprachen und Mehrsprachigkeit. Publikationen der Studiengruppe für Übersetzungstheorie, Fachsprachenforschung und Mehrsprachigkeit an der Universität Vaasa. Nr 35. Vaasa: Universität Vaasa, 221-232.

Is It Possible to Study Scientific Concepts?

Way to Use Concept Analysis as a Research Method

Abstract:

The concept analysis forms the core of the terminological methods. It is defined as a clarification and description of concepts belonging to a specific unity, and their relations to each other. In the concept analysis characteristics of concepts are clarified, as well as concept relations described. Originally, it was used in practical terminology work only. However, Nuopponen (2003, 2004) has developed it as a research method.

In this paper, the concept analysis will be used as a research method for some central concepts of systematics and taxonomy. The method will be introduced with examples from the research material of my forthcoming dissertation.

Summary:

The concepts from scientific subject fields often refer to abstract objects, e. g. to principles, subject fields or research objects. In this paper, central concepts of systematics and taxonomy are studied by means of terminological concept analysis. The purpose is to study how concept analysis could be developed as a research method when analysing scientific concepts.

The paper contains a part of the analysis of the concepts Organismus or organismi ('organism'), eliö or Lebewesen ('organism'), Kategorie ('category') and Taxon ('taxon'). According to the study, the concept analysis with its graphical illustrations – tables of characteristics, satellite systems and concept diagrams – is a versatile method for the study of scientific concepts. The table of characteristics can be used to compare the characteristics of concepts which are presumed identical. The satellite system is suitable for analysing the intensions of concepts. In this way, the terminological concept analysis offers an explicit method to analyse scientific concepts.

Key words: terminology science, concept analysis, scientific concept, systematics, taxonomy

Contents:

1 Purpose and Sequence of the Study
2 Material and Method of the Study
3 The Terminological Analysis of Some Central Concepts of Systematics and Taxonomy
3.1 Concept Extraction
3.2 Preliminary Analysis: Satellite System
3.3 Concept Analysis
3.3.1 Analysis of Characteristics: Table of Characteristics
3.3.2 Analysis of Characteristics: Satellite System
3.3.3 Analysis of Concept Relations: Satellite System
3.3.3 Analysis of Concept Relations: Concept Diagrams
4 Conclusions
References

Reference:
Peltoniemi, P. (2008). Is It Possible to Study Scientific Concepts? Way to Use Concept Analysis as a Research Method. In: Nistrup Madsen, B./Erdman Thomsen, H. (eds.). Managing Ontologies and Lexical Resources. TKE2008, 8th International Conference on Terminology and Knowledge Engineering, Copenhagen, Denmark. Institut for Internationale Sprogstudier og Vidensteknologi (ISV), 123-126.

How Can the Concept Analysis Be Used as a Research Method?

Abstract:

In the biology, the definitions of the concepts systematiikka ('systematics') and taksonomia ('taxonomy') vary quite much. According to Muona (2004), for example, the systematics studies theoretical problems in relationships of organisms and in defining and classifying them, whereas the taxonomy studies the practical sides of the same matters.

However, Tirri, Lehtonen, Lemmetyinen, Pihakaski and Portin (2006) define the concept systematiikka ('systematics') wider. According to them, the systematics is ordering of organisms; it studies the relations between them, especially concerning the phylogenetic relations between taxa. Besides of this, it studies the diversity of organisms. (Tirri et al. 2006.) Furthermore, Tirri et al. (2006) consider the concept taxonomy as a branch of biology which includes not only classifying both present and extinct organisms, but even describing and naming them.

In this paper, some central concepts of biological systematics and taxonomy are studied by means of a concept analysis. It forms the core of terminological methods and is defined as a clarification and description of concepts of a whole, their characteristics and relations to each other (Nuopponen 2003). Originally, it was used in a practical terminology work only, but Nuopponen (2003; 2004) has developed it as a research method as well. This paper tries to apply and to develop this method as a research method for theoretical concepts and includes examples from my forthcoming dissertation.

Begriffsanalyse als Untersuchungsmethode

Abstract: http://lipas.uwasa.fi/hut/vakki/symposium2007/abslist.html#peltoniemi

Die Begriffsanalyse bildet den Kern der terminologischen Methoden. Sie wird als Erklärung und Beschreibung von zu einer Gesamtheit gehörenden Begriffen und ihren Beziehungen zueinander verstanden. Bei der Begriffsanalyse werden die Merkmale der Begriffe geklärt sowie die Begriffsbeziehungen und ihre Typen beschrieben. Ursprünglich wurde die Begriffsanalyse nur bei der praktischen Terminologiearbeit benutzt, weshalb viele von den Hinweisen gerade ihr gelten, aber Nuopponen (2003; 2004) hat sie auch als Untersuchungsmethode entwickelt.

In diesem Beitrag wird die Begriffsanalyse als Untersuchungsmethode vorgestellt. Sie wird in meiner geplanten Lizentiatenarbeit für die Analyse zentraler Begriffe des Wissenschaftszweiges der Systematik und Taxonomie verwendet, was hier durch einige Beispiele veranschaulicht wird. Für die graphische Darstellung werden die Satellitensysteme, Merkmalmatrizen und Begriffssysteme benutzt. Anschließend werden basierend auf der Analyse im Kap. 4 einige Bemerkungen über die Verwendbarkeit der Begriffsanalyse als Untersuchungsmethode gemacht.

Finnische Zusammenfassung:

Kääntäessä tai erikoisalan sisäisessä viestinnässä on tärkeä tietää, onko kaksi erikielistä termiä ekvivalentteja eli vastaavatko niiden taustalla olevat käsitteet toisiaan. Tämän artikkelin tavoitteena on tutkia, voiko käsiteanalyysia käyttää tutkimusmenetelmänä käsitteitä analysoitaessa ja miten sitä voi kehittää.

Artikkeli liittyy lisensiaatintutkimukseeni, jossa käsiteanalyysiä käytetään systematiikan ja taksonomian keskeisten käsitteiden analysointiin ja se sisältää osan käsitteiden Organismus, organismi; Kategorie ja Taxon analyysista. Käsiteanalyysia edeltää käsiteinventaario ja siihen kuuluu satelliittimallien, käsitepiirrematriisien ja -järjestelmien käyttäminen havainnollistamiskeinoina.

Tutkimustulosten mukaan käsiteanalyysia ja graafisia esityksiä voi käyttää monipuolisesti: Satelliittimalli sopii sekä käsitteiden ja käsitejärjestelmien alustavaan että tarkempaan analyysiin. Käsitepiirrematriisia voi käyttää myös vertailtaessa toisiinsa samoiksi oletettujen käsitteiden käsitepiirteitä. Nämä analysointi- ja esitystavat eivät korvaa perinteistä käsitejärjestelmää, mutta täydentävät sitä.

Schlüsselwörter: Terminologielehre, Begriffsanalyse, Systematik, Taxonomie

Inhalt:

1 Einleitung
2 Aufbau und Ziel
3 Die terminologische Analyse einiger zentraler Begriffe der Systematik und Taxonomie
3.1 Begriffsextraktion
3.2 Vorläufige Analyse: Satellitensystem
3.3 Begriffsanalyse
3.3.1 Analyse der Merkmale: Merkmalmatrix
3.3.2 Analyse der Begriffsbeziehungen: Satellitensystem
3.3.3 Analyse der Begriffsbeziehungen: Begriffssystem
4 Zusammenfassung

Quelle:
Peltoniemi, P. (2007). Begriffsanalyse als Untersuchungsmethode. In: Niemelä, N./Lehtinen, E. (Hrsg.). Översättningsteori, fackspråk och flerspråkighet. Publikationer av Forskargruppen för översättningsteori, fackspråk och flerspråkighet vid Vasa universitet. Nr 34. Vasa: Vasa universitet, 248-259.