Die Makro- und Mikrostruktur des Wörterbuchs der Zoologie anhand einiger Rezensionen

Das Wörterbuch der Zoologie von Hentschel und Wagner (2004) ist "im deutschsprachigen Europa das einzige dieser Art". Die 1. Auflage des Wörterbuchs wurde im Jahr 1976 unter dem Titel Tiernamen und zoologische Fachwörter unter Berücksichtigung allgemein-biologischer, anatomischer und physiologischer Termini heraus-gegeben (Hentschel/Wagner 1976). In zwanzig Jahren wurde schon die 6. Auflage dieses Nachschlagewerkes unter dem Titel Zoologisches Wörterbuch gedruckt (Hentschel/Wagner 1996).

In der 7. Auflage ist das Wörterbuch stark überarbeitet und aktualisiert worden. Auf rund 600 Seiten enthält es 16 500 Stichwörter, die u. a. wissenschaftlich definiert werden. (Hentschel/Wagner 2004.)

Makro- und Mikrostruktur - Tataren-Heckenkirsche (Lonicera tatarica). Photo: P. Peltoniemi

Trotz des Gebrauchswertes des Wörterbuchs gibt es jedoch ziemlich wenige Rezensionen zur 7. Auflage des Werkes im Internet. In diesem Beitrag wird dieses einsprachige Spezialwörterbuch lexikographisch aufgrund einiger Aspekte solcher Rezensionen betrachtet. Behandelt werden vor allem die Mikro- und Makrostruktur des Wörterbuchs (s. Schaeder 1987). Als Untersuchungsmaterial dienen also einerseits einige Rezensionen des Wörterbuchs und andererseits die 7. Auflage des Werkes (Hentschel/Wagner 2004).

Inhalt:

1 Einleitung
2 Ziel
3 Material
4 Methode: Lexikographie
5 Analyse des Wörterbuchs der Zoologie
5.1 Makrostruktur des Wörterbuchs
5.2 Mikrostruktur des Wörterbuchs
6 Zusammenfassung und Diskussion
7 Bibliographie
7.1 Primärliteratur
7.2 Sekundärliteratur

Päivitetty (poistettu toimimaton linkki) 04.03.2014.

Die deutschen Benennungen der in Finnland vorkommenden Säugetierarten terminologisch betrachtet

Finnische Zusammenfassung: http://www.tritonia.fi/fi/kokoelmat/gradu_nayta.php?id=188

Supikoira, Marderhund (Nyctereutes procyonoides). Photo: V. Peltoniemi

Suomessa tavataan säännöllisesti 60 nisäkäslajia, joista vain kaksi kolmasosaa esiintyy Saksan liittotasavallassa. Erilaisen eläimistön vuoksi oikeiden saksankielisten nimitysten löytäminen kääntäessä voi olla ongelmallista – varsinkin kun yleiskielisiin sanakirjoihin nisäkkäiden nimityksiä ei yleensä ole sisällytetty. Tutkielmani tarkastelee näiden 60 Suomessa säännöllisesti esiintyvän nisäkäslajin saksankielistä nimitystä terminologisesti. Materiaaliksi on rajattu yhteensä 61 nimitystä.

Työn teoriaosa esittelee eläintieteen ja terminologian perusteita ja selventää sekä eläintieteen käsitteitä ”taksonomia”, ”systematiikka” ja ”binaarinen nimistö” että terminologian käsitteitä ”käsitepiirre”, ”satelliittimalli” ja ”looginen käsitejärjestelmä”. Tutkimusaineiston perus-, laina- ja yhdyssanoihin sekä sanaliittoihin jakamisen jälkeen tarkastellaan nimitysten osien olennaispiirteitä sekä niiden perusteltavuutta.

Tutkimustulosten mukaan lähes puolet nisäkäslajien saksankielisistä nimityksistä on kaksiosaisia yhdyssanoja ja yli neljännes kolmiosaisia. Yleisin nimityksissä esiintyvä sanaluokka on substantiivi. Nimitysten pituus vaihtelee perussanoista aina adjektiiviattribuutista ja kolmiosaisesta yhdyssanasta muodostettuihin sanaliittoihin. Käsitepiirreanalyysin perusteella olennaispiirteiden voidaan todeta viittaavan nisäkäslajien sisäisiin piirteisiin yli kolmanneksessa nimitysten osista. Käsitepiirteitä ei voida kuitenkaan luokitella yksiselitteisesti, koska eläimet ilmaisevat sisäisiin käsitepiirteisiin kuuluvaa käyttäytymistään myös ulkoisten käsitepiirteiden, esim. elinympäristön, kautta. Usein käsitteen olennaispiirre ei ole enää tunnistettavissa nimityksestä, joten sen merkitys ja alkuperä jäävät epäselviksi. Osa näistä on kuitenkin perusteltavissa etymologisesti. Suurin osa nimityksistä on perusteltavissa morfologisesti, pieni joukko myös semanttisesti.

Tutkielmani sisältää liitteenä myös sille asetetun käytännön tavoitteen: suomi-saksa-latina -sanaston Suomessa vakituisesti tavattavien nisäkäslajien nimityksistä.

Schlüsselwörter: Tiername, logisches Begriffssystem, Ordnungsmerkmal, Motivation

Quelle:
Koskela, P. (2002). Die deutschen Benennungen der in Finnland vorkommenden Säugetierarten terminologisch betrachtet. Magisterarbeit. Universität Vaasa. Unpubliziert.

Primärliteratur der Lizentiatenarbeit (Systematik u. Taxonomie)

Biström, Olof/Kaila, Lauri (2001). Hyönteistaksonominen tutkimus – työsarkaa yli sukupolvien. In: Luonnon Tutkija 105: 1, 4–6.

Hentschel, Erwin/Wagner, Günther (1990). Zoologisches Wörterbuch. Tiernamen, allgemeinbiologische, anatomische, physiologische Termini und biographische Daten. 4. Aufl. Stuttgart: Fischer.

Hentschel, Erwin J./Wagner, Günther H. (2004). Wörterbuch der Zoologie. Tiernamen, allgemeinbiologische, anatomische, physiologische, ökologische Termini und Kurzbiographien. 7. stark überarbeitete und erweiterte Aufl. München: Elsevier.

Muona, Jyrki (2005). Systematiikka, taksonomia, fylogenia ja luokittelu - sisältöä sanoihin. [online]. [zitiert 24.03.2010]. Quelle: http://www.fmnh.helsinki.fi/elainmuseo/hyonteiset/tietoa/systematiikka.htm .

Nieminen, Mauri (1986). Hirvieläinten evoluutio, taksonomia ja nimistö. In: Luonnon Tutkija 90: 5, 228–239.

Tirri, Rauno/Lehtonen, Juhani/Lemmetyinen, Risto/Pihakaski, Seppo/Portin, Petter (2003). Biologian sanakirja. Uudistetun laitoksen 2. painos. Helsinki: Otava.

Tirri, Rauno/Lehtonen, Juhani/Lemmetyinen, Risto/Pihakaski, Seppo/Portin, Petter (2006). Biologian sanakirja. Uudistetun laitoksen 3. painos. Helsinki: Otava.

Vuorisalo, Timo/Laihonen, Pasi/Tuomi, Juha (1986). Kerrannaiseliö – yksilö vai populaatio? In: Luonnon Tutkija 90: 5, 240–246.

Wehner, Rüdiger/Gehring, Walter (1995). Zoologie. 23., überarb. Auflage. Stuttgart, New York: Thieme.

Sekundärliteratur der Lizentiatenarbeit (Systematik u. Taxonomie)

Blackwelder, R. E. (1974). Classification of the Animal Kingdom. An illustrated guide. The Reader’s Digest Association Ltd.

Ereshefsky, Marc (2001). The poverty of the Linnean hierarchy: a philosophical study of biological taxonomy. New York: Cambrige University Press.

Henttonen, Heikki/Koivisto, Ilkka/Lahti, Seppo/Lokki, Juhani/Nummi, Petri/Pankakoski, Erkki/Valste, Juha (2008). Maailman nisäkkäiden suomenkieliset nimet. [online]. [zitiert 24.03.2010]. Quelle: http://www.fmnh.helsinki.fi/luonto/nimet/nisakkaat/ .

Junker, Thomas (2004). Geschichte der Biologie. Die Wissenschaft vom Leben. München: Beck.

Mayr, Ernst (2000). Das ist Biologie: die Wissenschaft des Lebens. Heidelberg, Berlin: Spektrum.

Müller, Horst M. (1987). Evolution, Kognition und Sprache. Die Evolution des Menschen und die biologischen Grundlagen der Sprachfähigkeit. Mit einem Nachweis von P. Finke. Berlin, Hamburg: Parey.

Pörksen, Uwe (1986). Deutsche Naturwissenschaftssprachen. Tübingen: Narr. (Historische und kritische Studien. Forum für Fachsprachen-Forschung. Bd. 2.)

Portin, Petter (2008). Carl von Linnén merkitys biologian ja erityisesti Suomen biologian kehitykselle. In: Auraica 2008: 1, 93–100. [online]. [zitiert 24.03.2010]. Quelle: http://ojs.tsv.fi/index.php/Aur/article/viewFile/654/542 .

Simpson, George Gaylord (1961). Principles of Animal Taxonomy. New York: Columbia University Press. (Columbia Biological Series XX.)

Suomen kielen lautakunta [Ausschuss der finnischen Sprache] (2008). Maailman nisäkkäiden suomenkieliset nimet. In: Kielikello 2008: 8, 4–6.

Sintonen, Matti (Hrsg.) (1998). Biologian filosofian näkökulmia. Tampere: Yliopistokustannus/Gaudeamus.

Tola, José (1990). Die faszinierende Welt der Tiere. Niedernhausen: Bassermann.

Valste, Juha (2002). Man gave names to all the animals... In: Terminfo 2002: 4, 17–18.

Voipio, Paavo (1998). X. In: Sintonen, Matti (Hrsg.). Biologian filosofian näkökulmia. Tampere: Yliopistokustannus/Gaudeamus, 173–218.

Wilson, Don E./Reeder, DeeAnn M. (1993). Mammal Species of the World. A Taxonomic and Geographic Reference. 2nd edition. Washington, D.C.: Smithsonian Institution Press.