Pleomorphismus - eine andere Perspektive auf Krankheit

Die moderne Medizin und Epidemiologie gründen sich auf Monomorphismus, d. h. auf die Auffassung, dass die Bakterien sich nur durch Zweiteilung vermehren und in einer Entwicklungsform auftreten können. Nach Enderlein können die Bakterien aber "vielgestaltiges Wachstum zeigen, Generationswechsel vollziehen und einem Formenwandel unterliegen". (Krämer 2006.)

Prof. Dr. phil. Günther Enderlein (1872–1968) war Zoologe, d. h. Entomologe in der Insektenlehre, aber später auch Bakteriologe. Das Werk Die Bakterien-Cyclogenie [The Life Cycle of Bacteria] (Enderlein 1981/1925) wurde im Jahr 1925 von ihm veröffentlicht und gilt als Standardwerk des Pleomorphismus (Enby, Gosch & Sheehan 1998). Unter Pleomorphismus wird die oben erwähnte Mehrgestaltigkeit, d. h. die Vielgestaltigkeit der Mikroorganismen verstanden (Tirri, Lehtonen, Lemmetyinen, Pihakaski & Portin 2006).

Tagpfauenauge Inachis io. Photo: P. Peltoniemi

In diesem Beitrag wird Krankheit aus dem Blickwinkel des Pleomorphismus betrachtet. Analysiert werden einige Begriffe, die sich auf Krankheit bzw. Krankheitserreger beziehen. Ein Beispiel dafür ist Endobiont, der eine bewegliche, vielgestaltige Struktur "im Blut und Gewebe aller Säugetiere in einem primitiven Entwicklungs-Stadium stets" nach Enderlein vorhanden ist (Krämer 2006).

Das Untersuchungsmaterial wird der Dissertation von Krämer (2006) entnommen, weil da auch ein Glossar zum Pleomorphismus zusammengestellt ist. Das Ziel des Beitrags ist es, die Perspektive des Pleomorphismus auf Krankheit bzw. Krankheitserreger mit Hilfe einer terminologischen Begriffsanalyse zu beschreiben und zu erklären.

Suomenkielinen abstrakti:

Nykyaikainen lääketiede ja epidemiologia perustuvat monomorfismiin eli käsitykseen, jonka mukaan bakteerit voivat lisääntyä vain jakautumalla ja esiintyä vain yhdessä kehitysmuodossa. Enderleinin mukaan bakteerit voivat kasvaa monella tavalla, käydä läpi sukupolvenvaihdoksen ja muodonmuutoksen. (Krämer 2006.)

Tohtori Günther Enderlein (1872–1968) oli eläintieteilijä, tarkemmin sanottuna hyönteistieteilijä, mutta myöhemmin myös bakteriologi. Hän julkaisi vuonna 1925 teoksen Die Bakterien-Cyclogenie [Bakteerien elinkierto] (1981/1925), jota pidetään pleomorfismin perusteoksena (Enby, Gosch & Sheehan 1998). Pleomorfismilla tarkoitetaan yllä mainittua mikro-organismien monimuotoisuutta (Tirri, Lehtonen, Lemmetyinen, Pihakaski & Portin 2006).

Tässä esitelmässä sairautta tarkastellaan pleomorfismin näkökulmasta. Analyysissa tutkitaan käsitteitä, jotka liittyvät sairauteen tai taudinaiheuttajiin. Yksi esimerkki näistä on Endobiont, joka Enderleinin mukaan on liikkuva, monimuotoinen rakenne ja löytyy alkeellisessa kehitysmuodossa kaikkien nisäkkäiden verestä ja kudoksista (Krämer 2006).

Tutkimusmateriaali on poimittu Krämerin (2006) väitöskirjasta, koska työ sisältää myös pleomorfismista laaditun sanaston. Esitelmän tavoitteena on kuvata ja selventää pleomorfismin näkökulmaa sairauteen ja taudinaiheuttajiin terminologisen käsiteanalyysin avulla.

Inhalt:

1 Einleitung
2 Ziel und Untersuchungsmethode
3 Untersuchungsmaterial
4 Analyse
5 Zusammenfassung
6 Diskussion
Literatur

Literatur

Enby, Erik, Peter Gosch & Michael Sheehan (1998). Die revolutionären medizinischen Entdeckungen von Professor Dr. Günther Enderlein. Hoya: Semmelweis-Verlag.

Enderlein, Günther (1981/1925). Die Bakterien-Cyclogenie. Prolegomena zu Untersuchungen über Bau, geschlechtliche und ungeschlechtliche Fortpflanzung und Entwicklung der Bakterien. 2. Auflage. Hoya: Semmelweis-Institut.

Krämer, Elke (2006). Leben und Werk von Prof. Dr. phil. Günther Enderlein (1872–1968). Dissertation. Johan Wolfgang Goethe-Universität. Frankfurt am Main: Reichl Verlag.

Tirri, Rauno, Juhani Lehtonen, Risto Lemmetyinen, Seppo Pihakaski & Petter Portin (2006). Biologian sanakirja. Uudistetun laitoksen 3. painos. Helsinki: Otava.

Pleomorphismus terminologisch gesehen – erster Versuch zum Thema

Die wissenschaftliche Tätigkeit des deutschen Biologen Prof. Dr. phil. Günther Enderlein (1872–1968) dauerte über 40 Jahre. Im Jahr 1925 veröffentlichte er die vorläufigen Ergebnisse seiner Forschungen in dem Buch Die Bakterien-Cyclogenie [The Life Cycle of Bacteria](1981/1925), das als Standardwerk des Pleomorphismus gilt. Insgesamt veröffentlichte er über 500 Arbeiten zu verschiedenen Themen. (Enby, Gosch & Sheehan 1998.)

Als Pleomorphismus wird die Mehrgestaltigkeit der Mikroorganismen in der Biologie bezeichnet. Im Englischen wird von "pleomorphism", "pleomorphy" oder "pleiomorphism" gesprochen. (Tirri, Lehtonen, Lemmetyinen, Pihakaski & Portin 2006.)

Ei - Raupe - Puppe - Schmetterling. Photo: P. Peltoniemi

Das Werk Enderleins stellte die damals geltenden medizinischen Erkenntnisse ernsthaft in Frage. In seinem Werk beschrieb Enderlein viele bis dahin unbekannte Vorgänge und Formen der Kleinstlebewesen, die im Blut existieren. Dabei verwendete er ganz neue Begriffe. Seine Terminologie machte es schwierig für Kollegen aus dem Bereich der Medizin, die Theorien zu verstehen und zu akzeptieren. (Enby u. a. 1998.)

Das Leben und Werk Enderleins hat Krämer (2006) gründlich in ihrer Dissertation behandelt. Das Ziel dieses Beitrags ist es, mit Hilfe terminologischer Methoden einen vorläufigen Überblick über Begriffe bezüglich des Pleomorphismus zu geben. Die graphischen Abbildungen veranschaulichen die Komplexität dieses Bereichs, aber erleichtern gleichzeitig auch das Verständnis dieser Begriffe.

Suomenkielinen abstrakti:

Saksalaisen biologin, tohtori Günther Enderleinin (1872–1968) tieteellinen toiminta kesti yli 40 vuotta. Vuonna 1925 hän julkaisi alustavat tutkimustuloksensa kirjassa Die Bakterien-Cyclogenie [Bakteerien elinkierto] (1981/1925), jota voidaan pitää pleomorfismin perusteoksena. Enderlein kirjoitti yhteensä yli 500 julkaisua. (Enby, Gosch & Sheehan 1998.)

Pleomorfismilla tarkoitetaan biologiassa eliölajin monimuotoisuutta, sen esiintymistä eri muodoissa. Englannissa puhutaan nimityksillä "pleomorphism", "pleomorphy" ja "pleiomorphism". (Tirri, Lehtonen, Lemmetyinen, Pihakaski & Portin 2006.)

Enderleinin työ kyseenalaisti tuolloin voimassa olleet lääketieteen havainnot. Kirjassaan Enderlein kuvasi monia siihen saakka tuntemattomia pieneliöiden ilmentymiä ja muotoja, joita on veressä. Tähän hän käytti täysin uusia käsitteitä. Hänen käyttämänsä termistön vuoksi lääketieteen alan kollegoiden oli vaikeaa ymmärtää ja hyväksyä Enderleinin teorioita. (Enby ym. 1998.)

Krämer (2006) on käsitellyt väitöskirjassaan perusteellisesti Enderleinin elämää ja teoksia. Tämän esitelmän tarkoituksena on antaa alustava kuva pleomorfismin käsitteistöstä terminologisten menetelmien avulla. Graafiset kuviot havainnollistavat aihepiirin monimutkaisuutta, mutta samalla ne myös helpottavat näiden käsitteiden ymmärtämistä.

Tiivistelmä:

Saksalainen biologi, tohtori Günther Enderlein (1872–1968) julkaisi vuonna 1925 alustavat tutkimustuloksensa kirjassa Die Bakterien-Cyclogenie [Bakteerien elinkierto]. Teosta voidaan pitää pleomorfismin perusteoksena. Pleomorfismilla tarkoitetaan biologiassa eliölajin monimuotoisuutta, sen esiintymistä eri muodoissa. Enderleinin työ kyseenalaisti voimassa olleet lääketieteen havainnot. Hän tutki elävää verta pääasiassa pimeäkenttämikroskoopilla ja kuvasi kirjassaan monia siihen saakka tuntemattomia pieneliöiden ilmentymiä ja muotoja, joita on veressä. Tähän hän käytti täysin uusia käsitteitä ja termejä. Hänen käyttämänsä termistön vuoksi lääketieteen alan kollegoiden oli vaikea ymmärtää ja hyväksyä Enderleinin teoriaa. Tämän artikkelin tarkoituksena on kuvata joitain teoriaan liittyviä käsitteitä terminologisin keinoin ja selventää niitä. Artikkelissa analysoidaan alustavasti satelliittimallien avulla käsitteet Pleomorphismus, Monomorphismus, Bakterien-Cyclogenie, Mych, Mychit, Mychomer, Mychomerit ja Protit. Tuloksena saadaan alustava kuva käsitteistä, jota on kuitenkin tarpeen täydentää myös muiden teoriaan liittyvien käsitteiden analyysilla.

Inhalt:

1 Einleitung
2 Ziel
3 Untersuchungsmethode
4 Untersuchungsmaterial
5 Entdeckung Enderleins: Pleomorphismus
6 Terminologische Analyse: Satellitensysteme
6.1 Satellitensystem zu Pleomorphismus 
6.2 Satellitensystem zu Monomorphismus
6.3 Satellitensystem zu Bakterien-Cyclogenie
6.4 Satellitensystem zu Mych und Mychit
6.5 Satellitensystem zu Mychomer und Mychomerit
6.6 Satellitensystem zu Protite
7 Zusammenfassung
8 Diskussion
Literatur

Zum Artikel in elektronischer Form

Literatur

Enby, Erik, Peter Gosch & Michael Sheehan (1998). Die revolutionären medizinischen Entdeckungen von Professor Dr. Günther Enderlein. Hoya: Semmelweis-Verlag.

Enderlein, Günther (1981/1925). Die Bakterien-Cyclogenie. Prolegomena zu Untersuchungen über Bau, geschlechtliche und ungeschlechtliche Fortpflanzung und Entwicklung der Bakterien. 2. Auflage. Hoya: Semmelweis-Institut.

Krämer, Elke (2006). Leben und Werk von Prof. Dr. phil. Günther Enderlein (1872–1968). Dissertation. Johan Wolfgang Goethe-Universität. Frankfurt am Main: Reichl Verlag.

Tirri, Rauno, Juhani Lehtonen, Risto Lemmetyinen, Seppo Pihakaski & Petter Portin (2006). Biologian sanakirja. Uudistetun laitoksen 3. painos. Helsinki: Otava.