Abstract: http://lipas.uwasa.fi/hut/vakki/symposium2007/abslist.html#peltoniemi
Die Begriffsanalyse bildet den Kern der terminologischen Methoden. Sie wird als Erklärung und Beschreibung von zu einer Gesamtheit gehörenden Begriffen und ihren Beziehungen zueinander verstanden. Bei der Begriffsanalyse werden die Merkmale der Begriffe geklärt sowie die Begriffsbeziehungen und ihre Typen beschrieben. Ursprünglich wurde die Begriffsanalyse nur bei der praktischen Terminologiearbeit benutzt, weshalb viele von den Hinweisen gerade ihr gelten, aber Nuopponen (2003; 2004) hat sie auch als Untersuchungsmethode entwickelt.
In diesem Beitrag wird die Begriffsanalyse als Untersuchungsmethode vorgestellt. Sie wird in meiner geplanten Lizentiatenarbeit für die Analyse zentraler Begriffe des Wissenschaftszweiges der Systematik und Taxonomie verwendet, was hier durch einige Beispiele veranschaulicht wird. Für die graphische Darstellung werden die Satellitensysteme, Merkmalmatrizen und Begriffssysteme benutzt. Anschließend werden basierend auf der Analyse im Kap. 4 einige Bemerkungen über die Verwendbarkeit der Begriffsanalyse als Untersuchungsmethode gemacht.
Finnische Zusammenfassung:
Kääntäessä tai erikoisalan sisäisessä viestinnässä on tärkeä tietää, onko kaksi erikielistä termiä ekvivalentteja eli vastaavatko niiden taustalla olevat käsitteet toisiaan. Tämän artikkelin tavoitteena on tutkia, voiko käsiteanalyysia käyttää tutkimusmenetelmänä käsitteitä analysoitaessa ja miten sitä voi kehittää.
Artikkeli liittyy lisensiaatintutkimukseeni, jossa käsiteanalyysiä käytetään systematiikan ja taksonomian keskeisten käsitteiden analysointiin ja se sisältää osan käsitteiden Organismus, organismi; Kategorie ja Taxon analyysista. Käsiteanalyysia edeltää käsiteinventaario ja siihen kuuluu satelliittimallien, käsitepiirrematriisien ja -järjestelmien käyttäminen havainnollistamiskeinoina.
Tutkimustulosten mukaan käsiteanalyysia ja graafisia esityksiä voi käyttää monipuolisesti: Satelliittimalli sopii sekä käsitteiden ja käsitejärjestelmien alustavaan että tarkempaan analyysiin. Käsitepiirrematriisia voi käyttää myös vertailtaessa toisiinsa samoiksi oletettujen käsitteiden käsitepiirteitä. Nämä analysointi- ja esitystavat eivät korvaa perinteistä käsitejärjestelmää, mutta täydentävät sitä.
Schlüsselwörter: Terminologielehre, Begriffsanalyse, Systematik, Taxonomie
Inhalt:
1 Einleitung
2 Aufbau und Ziel
3 Die terminologische Analyse einiger zentraler Begriffe der Systematik und Taxonomie
3.1 Begriffsextraktion
3.2 Vorläufige Analyse: Satellitensystem
3.3 Begriffsanalyse
3.3.1 Analyse der Merkmale: Merkmalmatrix
3.3.2 Analyse der Begriffsbeziehungen: Satellitensystem
3.3.3 Analyse der Begriffsbeziehungen: Begriffssystem
4 Zusammenfassung
Quelle:
Peltoniemi, P. (2007). Begriffsanalyse als Untersuchungsmethode. In: Niemelä, N./Lehtinen, E. (Hrsg.). Översättningsteori, fackspråk och flerspråkighet. Publikationer av Forskargruppen för översättningsteori, fackspråk och flerspråkighet vid Vasa universitet. Nr 34. Vasa: Vasa universitet, 248-259.
Posts mit dem Label Merkmalmatrix werden angezeigt. Alle Posts anzeigen
Posts mit dem Label Merkmalmatrix werden angezeigt. Alle Posts anzeigen
Donnerstag, 16. August 2007
Freitag, 15. September 2006
Braucht die Systematik und Taxonomie eine naturwissenschaftliche Sachnormung?
Abstract: http://lipas.uwasa.fi/hut/vakki/symposium2006/peltoniemi.php3
Die Geschichte der naturwissenschaftlichen Sprachnormung reicht bis Ende des 19. Jahrhunderts zurück. In der Mathematik und Chemie, sowie in der Botanik und Zoologie lag das Hauptgewicht zuerst auf der Standardisierung der Nomenklaturen und Fachwortbestände. Die Sach- und Sprachnormung wurde im Bereich der Technik im Laufe des 20. Jahrhunderts aktuell und die normativen Prinzipien der Terminologielehre wurden traditionell gerade auf die Normung der Begriffe und Benennungen der Technik angewendet.
In diesem Beitrag werden die terminologischen Methoden für die Analyse der Begriffe der Biologie benutzt. Der Beitrag versucht die zentralen Begriffe der Wissenschaftssprache von Systematik und Taxonomie zu analysieren. Das Ziel ist zu untersuchen, ob seine Begriffe klar und eindeutig oder vage sind. Dadurch wird die Frage nachgegangen, ob dieser Wissenschaftszweig eine Sachnormung braucht.
Die Analyse wird mit Hilfe der terminologischen Begriffsanalyse durchgeführt. Dabei werden die Begriffe durch ihre Definitionen, Erklärungen und Beschreibungen, sowie durch Merkmale, Begriffsbeziehungen und -systeme analysiert.
Finnische Zusammenfassung:
Terminologiaopin normatiivisia periaatteita on perinteisesti sovellettu tekniikan alan käsitteiden ja nimitysten standardoinnissa. Tässä artikkelissa terminologisia menetelmiä käytetään biologian käsitteiden analysointiin.
Artikkeli on osa lisensiaatintutkimustani, jossa analysoidaan systematiikan ja taksonomian keskeisimpien käsitteiden käsitesisällöt eli käsitteiden käsitepiirteet. Tavoitteena on tutkia, ovatko käsitteet tarkkarajaisia vai horjuvia. Tutkimusmateriaalina toimii 30 suomen- ja saksankielistä määritelmää tai muuta käsitteen kielellistä representaatiota. Artikkeli sisältää käsitteiden systematiikka, taksonomia, taksoni ja kategoria analyysin. Tutkimusmenetelmänä käytetään terminologista käsiteanalyysiä, johon kuuluu käsiteinventaario, satelliittimallien, käsitepiirrematriisien ja -järjestelmien käyttäminen.
Tutkimustulosten mukaan systematiikan ja taksonomian neljän keskeisen käsitteen sisällöt ovat epätarkkoja. Toisaalta alan ammattilaiset kuvaavat tai määrittelevät nämä käsitteet osittain eri käsitepiirteiden avulla, toisaalta he käyttävät samoja käsitepiirteitä eri käsitteiden yhteydessä. Analysoidut käsitteet ovat siten horjuvia.
Schlüsselwörter: Terminologielehre, Begriffsanalyse, Systematik, Taxonomie
Inhalt:
1 Einleitung
2 Zielsetzung
3 Untersuchungsmaterial
4 Untersuchungsmethode
5 Analyse einiger zentraler Begriffe der Systematik und Taxonomie
5.1 Die Begriffe systematiikka und taksonomia
5.1.1 Forschungsobjekte
5.1.2 Teilgebiete
5.2 Der Begriff taksoni
5.3 Der Begriff kategoria
6 Zusammenfassung
Quelle:
Peltoniemi, P. (2006). Braucht die Systematik und Taxonomie eine naturwissenschaftliche Sachnormung? In: Lehtinen, E./Niemelä, N. (Hrsg.). Erikoiskielet ja käännösteoria. Vaasan yliopiston käännösteorian, ammattikielten ja monikielisyyden tutkijaryhmän julkaisut. N:o 33. Vaasa: Vaasan yliopisto, 240-251.
Die Geschichte der naturwissenschaftlichen Sprachnormung reicht bis Ende des 19. Jahrhunderts zurück. In der Mathematik und Chemie, sowie in der Botanik und Zoologie lag das Hauptgewicht zuerst auf der Standardisierung der Nomenklaturen und Fachwortbestände. Die Sach- und Sprachnormung wurde im Bereich der Technik im Laufe des 20. Jahrhunderts aktuell und die normativen Prinzipien der Terminologielehre wurden traditionell gerade auf die Normung der Begriffe und Benennungen der Technik angewendet.
In diesem Beitrag werden die terminologischen Methoden für die Analyse der Begriffe der Biologie benutzt. Der Beitrag versucht die zentralen Begriffe der Wissenschaftssprache von Systematik und Taxonomie zu analysieren. Das Ziel ist zu untersuchen, ob seine Begriffe klar und eindeutig oder vage sind. Dadurch wird die Frage nachgegangen, ob dieser Wissenschaftszweig eine Sachnormung braucht.
Die Analyse wird mit Hilfe der terminologischen Begriffsanalyse durchgeführt. Dabei werden die Begriffe durch ihre Definitionen, Erklärungen und Beschreibungen, sowie durch Merkmale, Begriffsbeziehungen und -systeme analysiert.
Finnische Zusammenfassung:
Terminologiaopin normatiivisia periaatteita on perinteisesti sovellettu tekniikan alan käsitteiden ja nimitysten standardoinnissa. Tässä artikkelissa terminologisia menetelmiä käytetään biologian käsitteiden analysointiin.
Artikkeli on osa lisensiaatintutkimustani, jossa analysoidaan systematiikan ja taksonomian keskeisimpien käsitteiden käsitesisällöt eli käsitteiden käsitepiirteet. Tavoitteena on tutkia, ovatko käsitteet tarkkarajaisia vai horjuvia. Tutkimusmateriaalina toimii 30 suomen- ja saksankielistä määritelmää tai muuta käsitteen kielellistä representaatiota. Artikkeli sisältää käsitteiden systematiikka, taksonomia, taksoni ja kategoria analyysin. Tutkimusmenetelmänä käytetään terminologista käsiteanalyysiä, johon kuuluu käsiteinventaario, satelliittimallien, käsitepiirrematriisien ja -järjestelmien käyttäminen.
Tutkimustulosten mukaan systematiikan ja taksonomian neljän keskeisen käsitteen sisällöt ovat epätarkkoja. Toisaalta alan ammattilaiset kuvaavat tai määrittelevät nämä käsitteet osittain eri käsitepiirteiden avulla, toisaalta he käyttävät samoja käsitepiirteitä eri käsitteiden yhteydessä. Analysoidut käsitteet ovat siten horjuvia.
Schlüsselwörter: Terminologielehre, Begriffsanalyse, Systematik, Taxonomie
Inhalt:
1 Einleitung
2 Zielsetzung
3 Untersuchungsmaterial
4 Untersuchungsmethode
5 Analyse einiger zentraler Begriffe der Systematik und Taxonomie
5.1 Die Begriffe systematiikka und taksonomia
5.1.1 Forschungsobjekte
5.1.2 Teilgebiete
5.2 Der Begriff taksoni
5.3 Der Begriff kategoria
6 Zusammenfassung
Quelle:
Peltoniemi, P. (2006). Braucht die Systematik und Taxonomie eine naturwissenschaftliche Sachnormung? In: Lehtinen, E./Niemelä, N. (Hrsg.). Erikoiskielet ja käännösteoria. Vaasan yliopiston käännösteorian, ammattikielten ja monikielisyyden tutkijaryhmän julkaisut. N:o 33. Vaasa: Vaasan yliopisto, 240-251.
Abonnieren
Posts (Atom)
