Keväällä 2008 lehdistö uutisoi näyttävästi – ja virheellisesti – väitöstutkimuksen, joka oli tehty täysimetyksen vaikutuksesta allergioihin (Pesonen 2008). Uutisten mukaan ”pitkä imetys ei anna suojaa allergioilta” (ks. esim. Pohjolan Sanomat 2008) tai ”yli puoli vuotta jatkunut rintaruokinta voi altistaa lasta allergialle” (Kaleva 2008). Väitöstutkimus tuloksineen ei kuitenkaan näitä otsikoita tue, vaan sen mukaan ”[…] yksinomaisen rintaruokinnan pitkittäminen yli nykyisten suositusten mukaisen kuuden kuukauden iän ei tehosta sen allergiaoireilta suojaavaa vaikutusta. Yhdeksän kuukauden ikään jatkettuun yksinomaiseen rintaruokintaan saattaa jopa liittyä lapsuusiän atooppisen ihottuman ja ruokayliherkkyysoireiden lisääntymisen riski” (Pesonen 2008).
Tutkimuseettisen neuvottelukunnan (2004) mukaan hyvään tieteelliseen käytäntöön kuuluu se, että tutkimuksen teon ja tallentamisen ohella myös tieteelliset asiantuntijat esittävät tutkimuksen tulokset rehellisesti, huolellisesti ja tarkasti. Tämän tarkkuuden soisi säilyvän myös tutkimustuloksia popularisoitaessa.
Mitä kyseisen väitöstutkimuksen uutisoinnissa siis tapahtui? Esitykseni tavoitteena on avata imetyksen keskeisimpiä käsitteitä ja termejä terminologisen käsiteanalyysin keinoin eli kuvaamalla tähän kokonaisuuteen kuuluvat käsitteet keskinäisine suhteineen (Suonuuti 1999). Tutkimusaineisto on peräisin Internetissä keväällä 2008 julkaistuista uutisista. Jätän analyysin ulkopuolelle semanttiset kysymykset, kuten ilmaisujen ”yli puoli vuotta” ja ”ei suojaa” käyttämisen ilmaisujen ”yli yhdeksän kuukautta” ja ”ei tehosta suojaa” sijaan.
Summary:
The purpose of this paper is to analyse some central concepts and terms of breastfeeding in Finnish. They are imetys, täysimetys and osittaisimetys as well as "täysimetys", "rintaruokinta" and "imetys". The article describes how news on a doctoral dissertation about the influence of exclusive breastfeeding on allergic symptoms were released in Finnish media in spring 2008. The research material consists of 27 news in Internet on the topic. In this paper, the central concepts and terms of breastfeeding are analysed by means of terminological concept analysis, i. e. by satellite systems and concept diagrams. The analysis shows that the media had problems not only on the concept level, but also on the term level. In addition to this, misunderstood concepts and terms tend to reflect on other news on breastfeeding, too.
Sisältö:
1 Johdanto
2 Tavoite ja tutkimusmenetelmä
3 Tutkimusaineisto
4 Terminologinen analyysi
4.1 Käsitteet täysimetys, imetys ja osittaisimetys
4.2 Termit "täysimetys", "rintaruokinta" ja "imetys"
5 Yhteenveto
6 Lopuksi
Kokotekstiin sähköisessä julkaisussa
Lähteet:
Kaleva (2008). Yli puoli vuotta jatkunut rintaruokinta voi altistaa lasta allergialle. [lainattu 7.4.2008.] Saatavana: http://www.kaleva.fi/plus/juttu721612_page0.htm .
Pesonen, Maria (2008). Early life determinants of atopy: A 20-year prospective follow-up study on unselected, healthy newborns. Helsingin yliopisto. [lainattu 8.5.2011.] Saatavana: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-10-4596-7 .
Pohjolan Sanomat (2008). Pitkä imetys ei anna suojaa allergioilta. [lainattu 10.4.2008.] Saatavana: http://www.pohjolansanomat.fi/pikauutiset/kotimaa/78350.shtml .
Suonuuti, Heidi (1999). Käsiteanalyysi työmenetelmänä. Teoksessa: Kuhmonen, Kaisa (toim.). Toimikunnista termitalkoisiin. Helsinki: Tekniikan Sanastokeskus, 29.
Tutkimuseettinen neuvottelukunta (2004). Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausten käsitteleminen. 2. painos. Helsinki: Edita Prima Oy. [lainattu 8.5.2011.] Saatavana: http://www.tenk.fi/JulkaisutjaOhjeet/htkfi.pdf .
Päivitetty 28.08.2012.
Keine Kommentare:
Kommentar veröffentlichen
Hinweis: Nur ein Mitglied dieses Blogs kann Kommentare posten.